Mielikuvitusleikki, lottovoitto

Haaveileminen on kuulemma hyvästä, ja mielikuvitusleikit kehittävät monin tavoin.. On siis ok, jos hetken aikaa tässä istun ja kuvittelen jos voittaisin lotossa... Aika on varmasti kaikilla nykyajan ihmisillä kortilla. Sitä ei voi konkreettisesti ostaa, mutta minulla on ajatus miten saisin sitä pelattua itselleni lisää, jos olisin voittanut lotosta. Palkkaamalla henkilökuntaa meidän huusholliin.

1. Sihteeri

Meidän sihteerin tehtäviin kuuluisi mm:

- Vauvakirjojen täyttäminen

- noin 700 kuvan järjestäminen valokuva-albumeihin

- Valokuvien läpikäyminen koneelta viimeiseltä kahdelta vuodelta ja niiden teettäminen

- Laskujen maksu

- Asiakirjojen arkistointi

- Lomakkeiden täyttöä (päiväkotihakemukset, muutosilmoitukset jne.)

- Harrastuksiin ilmoittamiset + muihin tapahtumiin, synttäreille jne.

- Kirjakerhopakettien peruuttaminen

- Postissa ramppaaminen

- Neuvola-aikojen varaus!

- Kalenterin ylläpito 

Onhan tuossa jo näin alkuun..

2. Kodinhoitaja/ Siivooja

Muahahaa, ei tarvi varmaan erikseen listata :D

Kaikki siivoukset lattiasta kattoon.. Kiitos.

3. Autonkuljetta

Ihan turvallisuussyistäkin. Ei oo helppoa keskittyä ajamiseen jos kaikki kolme huutaa takapenkillä.

4. Lastenhoitaja

Kaikki kolme edellämainittua henkilöä palkkaisin, jotta saisin enemmän aikaa lapsilleni. Lastenhoitajan palkkaisin satunnaisesti, että saisin aikaa myös mieheni kanssa.

Siinä olisi jo aikamonta uutta työpaikaa tällekkin paikkakunnalle!

Jos voittaisin lotosta, lahjoittaisin rahaa toki hyväntekeväisyyksiin. Joo, ja törsäisin myös vähän.. Ostaisin lapsille leikkimökin. Käytiin ihailemassa alla olevaa leikkimökkiä, tai siis leikkilinnaa lasten kanssa kauppareissulla. Sisällä on parvi, jossa voisi vaikka nukkua! Saatoin olla minä joka oli eniten innoissaan tästä leikkilinnasta.. Niin, niitä omia lapsuuden haaveita :D

Aika lopettaa mielikuvitusleikki tällä kertaa. Hauskaahan se oli, kannattaa kokeilla :)

Perheessä kaikki on terveinä, se on kyllä jo lottovoitto. Eiköhän aikaakin löydy kun priorisoi auto- ja prinsessaleikit ykköseksi.

- Lisbeth

Erinlaista "askartelua" perheen kesken

Jos nyt juhannuksena sataa vettä ja kökitte perheen tai kaveriporukan kans mökillä sisällä, eikä oikein tiedä mitä tekis, niin tässäpä meidän perheen hieman erinlaiset askarteluvinkit. On tekemistä koko köörille ainakin vähäksi aikaan! ;)

 Huomautan että teksti on huumorilla höystetty.

Tarvitsette seuraavaat tarvikkeet:

* Brion paristokäyttöinen juna. Juna liikkuu eteen- ja taaksepäin napilla.

* Muovailuvahaa, värillä ei väliä.

Askartelusessio "Juna jumissa"

Etene vaihe vaiheelta.

- Valitkaa yksi henkilö. Lapsille ei tarvitse kuin antaa juna ja sanoa "leikkikää tällä".

Loppu menee omalla painollaan..

- Laittakaa juna käyntiin.

- Asetelkaa juna pörräämään valitsemanne henkilön päähän/ hiuksiin.

- Koittakaa askarrella se sitten irti.

Vinkki: Mitä enempi hiuksia, sen haastavampi

Ratkaisu löytyy tarvittaessa tekstin lopusta..

Askartelusessio "Muovailuvaha meni piiloon"

Etene taas vaihe vaiheelta.

- Valitkaa yksi henkilö. Lapsille ei tarvitse kuin antaa muovailuvahaa

 ja sanoa "leikkikää tällä". Loppu menee omalla painollaan..

- Pyöritelkää haluamanne kokoisia palloja muovailuvahasta.

- Tunkekaa pallot valitsemanne henkilön nenään.

- Koittakaa askarrella pallot pois nenästä.

Vinkki: Mikäli ei ole muovailuvahaa, kokeilkaa purkkaa, TOIMII!

Vinkki 2: Joskus voi olla tarvetta taskulampulle, mikäli ette ole aivan varmoja kummassa sieraimessa muovailuvaha on piilossa. 

Ratkaisu löytyy tarvittaessa tekstin lopusta..

Molemmissa askartelusessioissa olemme antaneet jokaiselle perheenjäsenelle vuorotellen mahdollisuuden kokeilla ongelmanratkaisua. Tehtävät soveltuvat lähes kaikenikäisille, kehittävät loogista ajattelua sekä ryhmähenkeä.

Hauskaa juhannusta! :)

- Lisbeth

Ai niin, ne ratkaisut jos nyt menee hankalaksi..

Juna jumissa = Sakset

Muovailuvaha meni piiloon = Nenäkannu toimii loistavasti.
Tarvittaessa terveyskeskuksen päivystys.

Älkääkä nyt oikeasti menkö tunkemaan muovailuvahaa nenään!

Arjen komiikkaa

Huumorilla on iso osa meidän arjessa. Jos ei muu auta, niin sitten viimeistään nauretaan. Toki on tilanteita joista on nauru kaukana, ja tilanteita että vaatii melkoisen pinnistelyn, jotta suupielet kääntyisi ylöspäin. Monesti alkaa naurattaamaan sitten jälkeenpäin. Jos minua ei saa nauramaan, niin silloin mulla on yleensä aivan liikaa univelkaa.
 

Nauru, huumori laukaisee monesti tilanteita joissa on esim. napit vastakkain. Se rentouttaa. Se on tapa olla armollinen itselleni. Se yhdistää minua ja miestäni ruuhkavuosien keskellä. Se on lempeyttä ja leikkiä, minun ja lasten kesken. 

Meillä hoetaankin usein "Ei se maailma siihen kaadu".

Koomisia tilanteita on harva se hetki lapsiperheen arjessa, jos ne vain kykenee näkemään.

Viime lauantaina kun kävin kaupassa ja kaivoin laukusta autonavaimia, sattui nämä käteen..Tsirpan avainnippu! :D En saanut autoa käyntiin niillä, mutta hyvät naurut kylläkin. Lauantain synttäreillä huvitusta herätti myös mieheni housihin liimautunut nalletarra.

 

Minkähänlaista olisi elämä jos näitä jekkutajia ei olisi.. 

Hiljaista, liian hiljaista. Liian vähän itkua, ja naurua, jekkuja. En halua ajatella sitä.

Helsingin Sanomissa oli vasta erittäin hyvä kolumni 

Maaret Kalliolta, otsikolla: Aikuinen on terve kun se leikkii.

Toivottavasti huumori ei lopu koskaan, niin ei ole hätää.

- Lisbeth

Meidän perheen "juhlatraditiot"

Kaikessa yksinkertaisuudessaan..

Vaihe 1: 

Joko, tai... JOKO kaikki on innoissaan lähdössä juhliin,
TAI sitten on täys kaaos ja tuntuu ettei päästä mihinkään suuntaan sinä päivänä.
Oli miten oli, minulla on aina vähintään hiuskriisi :)

Vaihe 2:

 Päästyämme juhlapaikalle,
käytöstavat on VIELÄ kaikilla hyvässä muistissa kerrattuamme niitä matkalla.

 Siinä vaiheessaa kun lapset haluaisi vielä lisää kakkua ja muita herkkuja,
mutta kieltäydymme "Ei makeaa mahan täydeltä" niin alkaa tapahtumaan...

(Huom. viime juhlissa lapset eivät  käyneet enään meiltä kysymässä lisää,

 vaan muilta vierailta, jotka eivät voineet vastustaa

 lasten ns.koiranpentuilmettä "saisinko".. On ne ovelia)

Vaihe 3: 

Minä juoksen villiintyneitten lasten perässä pitkin pihaa hame korvissa ja letti sekaisin 

(niin minkä takia näinkään vaivaa laittaa hiuksia?)
Koitan siis saada "laumani" kasaan ja ehkä sille päivälle kotia..
Kaikilla muilla vaikuttaa olevan hauskaa, ainakin lapsilla.
Päättömästä juoksemisesta huolimatta,

 lapsia ei meinaa millään saada illalla nukkumaan. 

Energiaa riittää edelleen kuin pienessä pitäjässä..

"Ja kaikki hymyilee nätisti"

Näin se menee.. Kuitenkin juhliin on aina ilo osallistua,

 ja itseänikin naurattaa tämä meidän jo perinteinen "show" :D

- Lisbeth

P.s Tuli mieleen, että onko edes mahdollista saada "kunnollista" perhepotrettia..?