Tänään aamupäivällä touhuttiin lasten kanssa pihalla. Aurinko paistoi, lämpöä noin +10 astetta. Naapurin Olavi tuli meidän juttusille. Kyseli kuulumisia. Kerroin että kiirettä on pitänyt, kuten tavallista näiden nassikoiden kanssa. Ollaan vietetty paljon neljästään aikaa, mieheni ollessa töissä. Omaa aikaa ei ole juurikaan ollut.. (Huokaisu)
Olavilla on itsellään myös kolme lasta. Nuorimmainen muutti viikko sitten pois kotoa, opiskelemaan toiseen kaupunkiin, satojen kilometrien päähän. Kaikki lapset on lähtenyt maailmalle.
Kysyin Olavilta, miltä se tuntuu? Olavi katsoi maahan "Kyllä se tuntuu.."
Katsottiin kun Iso tyttö ja Ukkeli juoksivat ympäriinsä ja kiljuivat. Vilkaisin Olavia ja mietin, en varmaan edes tajua kuinka nopeasti minä olen hänen kengissään. Ihmetelemässä, mitä nyt kun pesä on tyhjä. Hetki sitten pohdiskelin itseksi, miten saisin kaikki kolme nukkumaan samaan aikaan päikkärit, että voisin juoda kahvini edes rauhassa.
Olavi meni pelamaan Ukkelin ja Ison tytön kanssa sählyä. Minä seisoin paikoillani ajatuksissani.
 |
| Ukkeli saippuakuplien perässä |
- Lisbeth
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti